Vasta kun jäin pois pro-tason maantiekisaskenestä, tajusin, kuinka lyhyt kausi on. Aika kuluu paljon nopeammin, kun ei ole jatkuvasti tien päällä eikä kisakuntoon kohdistu niin kovia paineita. Olen tänä talvena viettänyt paljon aikaa harrastamalla pyöräilyn sijaan ihan muita lajeja, kuten murtomaa- ja vuorihiihtoa ja juoksua. Viime aikoina, kun olen selaillut verkkosivustoja ja katsonut, mitä tapahtumia voisin lisätä kalenteriini, gravelin kutsu on aina vain voimistunut.
Suurin osa meistä kilpailuja kiertävistä gravelkuskeista kuuluu privateer-luokkaan, jossa tiimin puolelta ei tule paineita eikä tarkkoja suunnitelmia – eikä tukea – oman kilpailuohjelman laatimiseksi. Joten mietin joskus, olisiko tehtävissä jotain, mikä voisi helpottaa uuteen kauteen valmistautumista.
Seuraavassa kerron hieman, kuinka itse valmistaudun uutta kautta varten.