XT Di2 Orogenesis-reitillä, Maailman pisin MTB-polku

Kurt Refsnider vauhdissa Shimano XT Di2-varustetulla pyörällään Orogenesis-polulla

XT Di2 Orogenesis-polulla

Maailman pisin MTB-polku

XT Di2 Orogenesis-polulla

Maailman pisin MTB-polku

Lähdemme seikkailupyöräilijä Kurt Refsniderin seuraan hänen jakaessa kokemuksiaan ensimmäisestä koko Orogenesis-reitin läpiajosta. Tätä noin 5000 mailia (yli 8000 km) pitkää reittiä kutsutaan maailman pisimmäksi maastopyöräilypoluksi.

Teksti ja valokuvat Kurt Refsnider

Shimano-lähettiläs Kurt Refsnider ajaa maailman pisimmällä MTB-polulla

Kuluneen vuoden suuri tavoitteeni oli ajaa ensimmäistä kertaa läpi uusi Orogenesis-reitti, jota kutsutaan myös maailman pisimmäksi maastopyöräilypoluksi. Vuosien työn jälkeen tämä noin 5000 mailin (yli 8000 km) pituinen polkureitti Kanadan rajalta Kalifornian niemimaan eteläkärkeen oli vihdoin valmis ensimmäisiä koeajoja varten. Olin erityisen innoissani 3000 mailin (n. 4800 km) pituisesta Washingtonin, Oregonin ja Kalifornian osavaltioiden halki kulkevasta reittiosuudesta, josta lähes 50 % oli singletrack-polkuja, joilla en ollut aiemmin ajanut. Tämä oli seikkailu, josta en voinut kieltäytyä.

Uudet XT- ja XTR Di2 -osasarjat tulivat saataville vain kuukausi ennen kuin minun oli määrä lähteä liikkeelle Yhdysvaltojen ja Kanadan rajalta. Yleensä en mielelläni lähde vaativiin pyöräseikkailuihin upouusilla varusteilla, joita en ole päässyt testaamaan perusteellisesti ennen matkaan lähtöä. Mahdolliset riskit ovat yksinkertaisesti liian suuria. Myönnän kuitenkin, että olin odottanut näitä osasarjauutuuksia innolla. Ja kun sain käsiini XT-vaihtaja/vaihdevipu-päivityssarjan, asensin sen pyörääni päivää ennen lentoani Dolomiiteille parin viikon singletrack-painotteiselle bikepack-retkelle toisen Shimano-lähettilään Kait Boylen kanssa. Ajatukseni oli, että jos uusi voimansiirto toimisi moitteettomasti Dolomiittien maisemissa, ottaisin sen mukaani myös Orogenesikselle.

Shimano-lähettiläs Kurt Refsnider vauhdissa Dolomiiteilla

Tässä vaiheessa totean vain, että osasarja ei pettänyt odotuksiani ja kaikki toimi koko ajan moitteettomasti. Kotiin palattuani vaihdoin päivitysosat kiireesti Orogenesis-pyörääni ja suuntasimme sitten suoraan Washingtoniin, malttamattomina kohtaamaan haasteet, joita edessä olevaan tuhansien mailien ajomatkaan liittyi.

Orogenesis oli kerta kaikkiaan hieno kokemus – itse seikkailusta löytyy lisää luettavaa Escape Collective- ja The Radavist -sivustoilta. Miten uusi Di2-voimansiirto kesti noin 80 ajopäivän rasitukset ja kuinka se selvitti jatkuvat nousu- ja laskuosuudet Orogenesiksen Yhdysvaltain osuudella? Kuinka akku kesti? Montako ketjua meni vaihtoon? Lue yhteenveto seikkailusta.

Kurt Refsnider Shimano Deore XT Di2 -varustetun pyöränsä kanssa ihailemassa Orogenesis-reitin maisemia

Shimano-lähettiläs Kurt Refsnider ajaa XT-varustetulla maastopyörällään alas kalliorinnettä Orogenesis-polulla

Pyörän kokoonpano

Washingtonin, Oregonin ja Kalifornian osavaltioiden halki kulkevalla Yhdysvaltain osuudella lähes puolet reitistä on melko vaikeakulkuista teknistä pyöräpolkua. "Helppoja" polkuosuuksia on vähänlaisesti. Monin paikoin reitti etenee pitkin karuja enduropolkuja tai muita harvoin ajettuja väyliä. Valintani pyöräksi tälle reissulle oli täysjousitettu Pivot Trailcat SL, joka muodostaa tehokkuutta, ajamisen iloa ja hallittavuutta yhdistävän tasapainoisen kokonaisuuden. Voimansiirto-/jarruyhdistelmä oli seuraavanlainen:

Vaihtaja/vaihdevipu: XT M8250 Di2.
Jarrut: Valintani oli vanhemman polven tehokas 4-mäntäinen XT M8120, koska epäilin, että uusien M8220-jarrujen matalaviskositeettista jarrunestettä ei välttämättä vielä ollut saatavilla pikkupaikkakuntien pyöräliikkeissä.
Kammet: Luotettava, kestävä XT M8130 kuului jo kokoonpanooni.
Eturatas: XT 28T – pieni eturatas on runsasnousuisissa ajoympäristöissä aina toimiva valinta.
Kasettipakka: XT 10-51T – se on erityisen kestävä ja pitkäikäinen.
Ketju: XTR M9100 – kokemukseni mukaan tämä on Shimanon kestävin MTB-ketju.
Polkimet: XTR M9120 ja GE9-kengät – laajempi poljinalusta maksimoi käyttömukavuuden pitkäkestoisissa suorituksissa. Kenkien on toimittava myös osuuksilla, joilla edetään kävellen ja pyörä liikkuu taluttamalla.

SHIMANO XTR -ketju ja DEORE XT -eturatas

Kurt Orogenesis-polulla jalassaan Shimano GE9 -MTB-kengät

Ajon jäljiltä pölyiset Shimano Di2 -akut

Akkukesto

Useimpina reissupäivinä pyöräilyosuuden kesto oli 7–8 tuntia. Välillä eteneminen tapahtui pyörää taluttaen. Washingtonin alueella, jonka yhteispituus oli noin 700 mailia, oli paljon jyrkkiä nousuja ja pitkiä, kivikkoisia laskuja. Oregonin ja Kalifornian osuuksilla reitti oli keskimäärin hieman helpompikulkuisempaa. Koko reitin vaativimmat osuudet sijoittuivat Etelä-Kaliforniaan. En ennakolta ollut ihan varma, mitä vaihtajan akun kestolta saattoi odottaa, joten otin mukaan pari vara-akkua. Kävi ilmi, että vaikka teknisillä poluilla vaihteita joutui käyttämään aika paljon, yksi akku riitti mainiosti kokonaiset viisi päivää (yhteensä noin 35 käyttötuntia). Yöpymiset tapahtuivat reitin varrella sijaitsevilla paikkakunnilla. Samalla hoituivat tarvittavat ravintotankkaukset, puhdistustoimet ja akkujen lataus. Lopulta en koskaan tarvinnut toista mukana kuljettamaani Di2-vara-akkua.

Kurt vauhdissa Etelä-Kalifornian aavikolla Shimano XT Di2-varustetulla pyörällään

Huippuluokan suorituskyky ja pitkä käyttöikä

3000 pölyisen ja rankan mailin jälkeen takavaihtaja toimi edelleen yhtä hyvin kuin ensimmäisenä päivänä Kanadan rajalta liikkeelle lähtiessäni. Kokemuksesta tiedän, että mekaanisessa XT-järjestelmässä vaihteensiirtotarkkuus voi vähitellen heiketä lian kertyessä osiin ja vaihtajan nivelten välyksen kasvaessa, mutta mitään tällaista ei uudessa M8250-järjestelmässä ollut havaittavissa. Säädin vaihteensiirtoa yhden napsauksen verran reissun loppupuolella, kun vaihtajan korvake hieman vääntyi, mutta muuta ei sitten tarvittu. Rissahäkki ja akkukotelon kansi näyttävät nyt kyllä piestyiltä, mutta vaihtaja toimii edelleen ilman mitään ongelmia.

Shimano-lähettiläs Kurt Refsnider ajaa Orogenesis-polulla uudella XT Di2-varustetulla pyörällä

SHIMANO DEORE XT Di2 -takavaihtaja tuhansien mailien käytön jälkeen

Kuinka muut osat kestivät? Mekaanisia ongelmia ei esiintynyt, enkä joutunut tekemään mitään erityissäätöjä reissun aikana. Kaikki meni siltäkin osin ihan nappiin! Vaihdoin matkan aikana ketjun ja jarrupalat kolme kertaa, klossit kahdesti, kasetin/eturattaan/vaihtajan rissapyörät kerran. Kengät vaihdoin uusiin kerran ja jarrut ilmasin kahdesti.

Matkani meni kaikilta osin tosi hienosti: hauskaa oli eikä mitään ylimääräistä hässäkkää ilmennyt.

Orogenesis-reissuni jatkui Meksikon puolelle, mutta vaihdoin täysjoustopelin droppitanko-maastopyörään, XT Di2:n mekaaniseen GRX:ään ja soolomatkailun sijaan jatkoin reissua kumppanini Clairen kanssa... ja edessä oli aivan uusi seikkailu.